Kahden kuukauden odottelun alkeen saatiin viimein oma auto... Ei tarvitse enaa ajella pikkuruisella TATA Indicalla... Ei sen puoleen... Indicakin on varsin nappara auto naissa olosuhteissa kun liikenteessa puikkelehtiminen sujuu pikkuruisella autolla huomattavan paljon sujuvammin kuin isolla tila-autolla.

No, mina jo malttamattomana odottelin kotona tyopaivan jalkeen etta milloinkas se biili nyt sitten saapuu etta sita paasee katsomaan. Mika soitti duunista joskus kahdeksan aikaan että ei ihan vielä ole tulossa kotiin koska auto täytyy käydä temppelillä vihkimässä käyttöön. Sellaista en osannutkaan odottaa.

Siinä sitten Mika, kuski ja yksi firman HR tyypeistä lähtivät temppelille pitämään asiaan kuuluvaa Pujaa uudelle autolle. Kaikki keinot on käytettävä hyvän onnen takaamiseksi Bangaloren liikenteessä. Ainakin tuosta olen ihan yhä mieltä...

Auto koristeltiin kukkaseppeleillä ja maaleilla piirretyillä kuvioilla. Kojelaudalle istutettiin Ganesha (norsupäinen jumala joka on tullut jo niin kovin tutuksi) ja pappi suoritti rituaalit (esim tulen liikuttelu auton sisällä, ja auton ajaminen lime-hedelmien päälle....)

Nyt on sitten Hyundai valmis Bangaloren liikenteeseen. 'Varmuus on paras', niinkuin Kaptah sanoo

Pappi koristelee auton, polttaa suitsukkeita ja tulta auton sisällä, piirtelee pilkkuja ja kuvioita auton kylkiin, rekkariin jne...

Ei tuo nyt niin juhlalliselta temppleiltä näytä, mutta kuitenkin...

Ja viimeiseksi ajetaan jokaisen pyörän alla olevien  lime-hedelmien yli. Turvallista matkaa...