Tänään nyt oli se kauan odotettu päivä kun Mika pääsi taas Bangaloren asuntotarjontaa katsastamaan.
Odotukset on nyt onneksi jo skaalattu oikealle tasolle, ja niin ollen joidenkin kämppien katastrofaalinen kunto ei enää jaksanut järkyttää.

Olihan sieltä kovan kaivelun jälkeen löytynyt myös yksi oikein kohtuullinenkin kämppä alueelta nimeltä Prestige Acropolis.
Paikka sijaitsee Koramangalassa yhden Bangaloren isoimmista ostoskeskuksista vieressä.
Liikenne siinä ympärillä on aika huimaa, mutta se olisi kyllä iso plussa että omalta pihalta pääsisi helposti  esim suht kunnolliseen supermarkettiin.
 

Kämpän kalustus oli kuvien mukaan kohtuullisen siisti. Intialaiseen tapaan tietysti kaikki huonekalut tummaa puuta, mutta saahan sitä ostettua sitten jotain värikkäitä mattoja ja verhoja vähän kämppää piristämään. Tärkeintä on kuitenkin se että Acropoliksessa on suht koht hienot yhteiset alueet, lasten leikkipaikka, uimaallas, sisäuimaalla, gym jne.  Ja kaikeksi onneksi kämppä oli vielä reilusti sisäpihan puolella niin että liikenteen melu ei ihan hirveästi pitäisi häiritä... Siis teoriassa...totuuden näkee vasta sitten iltapäiväruuhkan aikaan kun puoli Bangalorea ryntää Forum Malliin ostoksille. Toivo kuitenkin elää, ja nyt ovat sitten vuokran hintaneuvottelut menossa.Täytyy pitää peukkuja että Mikan firman 'virallinen neuvottelija' Bala on hyvä tinkimään.

Työasioista:
Toisaalta olen hiukan suruissani kun minulla ei sitten ole siellä Bangaloren päässä mitään kunnollista työyhteisöä johon pääsisi tutustumaan, mutta joitakin Mikan juttuja kuultuani alkaa tuntua että ehkei ongelma olekaan suuren suuri.

Intialainen yrityskulttuuri kun kuuluu tosiaan olevan sieltä hierarkisimmasta päästä. Moni pienikin asia täytyy hyväksyttää jollakin isolla managerilla ja kaikki organisointi vaatii aikaa, vaivaa ja hermoja. Mutta kaipa siihen sumplimiseen tottuu itse kukin. Ehkä sen jälkeen rentoutuu kun on muutamaan kertaan hermonsa menettänyt...

FFRO:
Toinen hauskuus on Intialainen byrokratia. Kaikkien pidemmän aikaa Intiassa oleskelevien ulkomaalaisten täytyy kahden viikon sisällä
saapumisestaan käydä ilmoittautumassa paikalliselle viranomaiselle FFRO:ssa. Asiaan liittyy vain sellainen vinha piirre että mistään ei etukäteen saa selvää minkälaisia kuponkeja sinne pitäisi viedä ja mitä mahdollisia liitteitä ilmoittautuessa tarvitaan.
Mika kävi ensimmäisellä visiitillä tänään. Olivat antaneet vain kasan paperia käteen ja käskeneet tulemaan uudestaan. Jostakin expat aiheiselta nettisivulta bongasin että joku onnellinen oli käynyt kyseisessä toimistossa yhteensä kuusi kertaa ennenkuin kaikki tarvittavat paperit ja leimat olivat koossa. Siispä innolla odotan kun itsekin joudun tekemään saman rumban vielä erikseen parin viikon päästä kun  päästään poikien kanssa Bangaloreen.

Tai päästään ja päästään... Mikan kommentti viikonloppuna oli että 'nauttikaa nyt siellä suomessa vielä toimivista systeemeistä...'.
No kyllä sitä intoa nyt kuitenkin vielä aika paljon riittää vaikka tiedossa onkin että kaikenlaisia haasteita/erilaisuuksia/inhotuksen aiheitakin tulee varmasti vastaan useampikin seuraavan puolentoista vuoden aikana.

Jospa tässä nyt onnistuisi tsemppaamaan itsensä sellaiseen tilaan että kaikki pienistä pienimmätkin onnistumiset siellä päässä on plussaa.