Muutaman paivan kaupungilla pyorimisen jalkeen paatettiin lahtea retkelle Bangaloren etelapuolella sijaitsevaan Bannerghatta National Parkiin.

Puistossa on yleisolle avoin alue, jossa on elaintarha ja safarialue. Safarialueella asuu paa-asiassa Intian ja Euroopan sirkuksista pelastettuja leijonia ja tiikereita.

Asuinolosuhteet noilla elaimilla ovat niin luonnonmukaiset kuin tuolla taustalla yleensa voi olla.

 

Luettiin etukateen netista etta puistoon kannattaa tulla aamulla heti avautumisen jalkeen, ja se olikin erinomainen ohje. Jo pari tuntia avautumisen jalkeen jonot jo pelkastaan lippuluukulle olivat sadan metrin pituiset, puhumattakaan safari-jonoista. Me oltiin paikalla aamulla 9:30 ja paastiin safarille vain viiden minuutin odottelun jalkeen. Safarille mentiin 'maasto-bussilla' johon mahtui 30-40 ihmista. Meidat ohjattiin bussin parhaille paikoille kuskin viereen. Syy selvisikin nopeasti. Kuski ja kuskin apupoika olivat auliisti ottamassa meille valokuvia kunnon tipin toivossa. Palvelu oli toki hyvaa, ja oltiin varsin tyytyvaisia valokuviin. Pisti kuitenkin safarin loputtua pikkuisen kiukuksi kun apupoika kehtasi kinuta viela lisaa tippia vaikka annettiin pojille 100 rupiaa per nuppi (lahes yhta paljon kuin koko safarin hinta). Taalla tuntuu vallitsevan 'se ei ole tyhma joka pyytaa', mutta silti jaa aina vahan karvas maku suuhun noista rahan ruinaajista.

 

Joka tapuksessa nahtiin paljon elaimia ja saatiin hienoja kuvia.

Gasellit ja antiloopit laidunsivat melkein tiella ja yksi gaselleista juoksenteli bussimme edessakin jonkin aikaa.

 

 

 

Karhuja saatiin vahan odotella, mutta sielta ne tulivat sitten koko joukolla, ja yksi paatti jaada bussin eteen nukkumaan. Kuskeilla oli kuitenkin tehokas tapa saada karhut liikkeelle. Pikkuisen vesipullosta vetta paalle ja johan lahti nalle liikkeelle.

 

 

SItten paastiin lopulta leijonia ja tiikereita katsomaan. 

 

 

 

 

Safarin jalkeen kierrettiin viela elaintarhassa, syotiin evaita ja pojat leikkivat lasten leikkipuistossa. Taas kavi niin etta me tultiin ottamaan kuvia elaimista, mutta intialaiset ottivat valokuvia meidan pojista…. Varsinkin Aapeli tuntui olevan taas kerran kuvaajien suosiossa.

 

 

 

 

Lopulta lahdettiin takaisin hotellille pain ja lapset simahtivat autossa nopeasti.

 

 

 

Otettin matkaltakin muutamia kuvia kun ei ole tullut tanne blogiin laitettua viela yhtaan kuvaa Bangaloren ihanasta katukuvasta :-)

 

 

Mun suosikki on tuo kananlihan myyntikeskus 'Chicken Centre', joka oli aivan paatien varressa. Siita vaan kanaa ostamaan kun nalka yllattaa.